HUB logistics -konsernin toimitusjohtaja Joni Sundelin näkee kotimaisten logistiikkayritysten tulevaisuuden valoisana, globalisaatiosta ja maailmanlaajuisesta kilpailusta huolimatta. Suomalaiset yritykset pärjäävät hänen mukaansa mainiosti globaaleja jättejä vastaan, kunhan ne huolehtivat viidestä keskeisestä kilpailukykyyn liittyvästä asiasta.
Vaikka julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua tuotanto- ja toimintaketjujen lokalisoitumisesta, tosiasia on, että suomalaiset logistiikkayritykset tulevat jatkossakin kilpailemaan globaalien yritysten kanssa. Suomalaisen HUB logistics -konsernin toimitusjohtaja Joni Sundelin näkee, että kotimaisillakin toimijoilla on valoisa tulevaisuus, kunhan ne muistavat vahvuutensa ja pitävät huolta kilpailukyvystään.
– Kyky palvella ja skaalautua, ketterät toiminnot, verkostoituminen, digitalisaatio ja innovaatiot sekä asiakkaan tarpeiden syvällinen ymmärtäminen ovat aivan ytimessä, kun pohditaan keinoja, joilla kotimainen logistiikka-ala tulee pärjäämään aina vain koventuvassa kilpailussa, Joni Sundelin luettelee.
Kaikki alkaa palvelu- ja skaalautumiskyvystä
Kyky palvella asiakasta ja hänen liiketoimintaansa on Joni Sundelinin mukaan keskeinen tekijä kilpailukyvystä puhuttaessa.
– Palvelukyky on tärkein. Se on oikeastaan itsestäänselvyys, että asiakkaita pitää pystyä palvelemaan siten, kuin heidän liiketoimintansa ja tarpeensa edellyttävät. Mutta pitää muistaa, että palvelukyky on monta asiaa. Se on ensinnäkin sitä, että ymmärretään asiakkaan liiketoiminta ja siihen liittyvän palvelun vaatimukset, vasteajoista prosesseihin ja integroitumiseen. Toisekseen palvelukyky on sitä, että asiakkaalle yksilöllisesti suunnitellut palvelut pystytään toteuttamaan tehokkaasti.
Logistiikkaliiketoiminta on yhä purskeisempaa, joten kyky mukautua volyymivaihteluihin liittyy erottamattomasti palvelukykyyn.
– Toinen asia on skaalautuminen. Meidän pitää olla joustavia ja kyettävä vastaamaan nopeisiinkin muutoksiin, oli sitten kyse liiketoiminnassa tapahtuvista muutoksista, sesonkien aiheuttamista ruuhkahuipuista tai päiväkohtaisista vaihteluista, Joni Sundelin pohdiskelee.
Ketterimmät ovat voittajia
Volyymivaihtelut ovat lisääntyneet, ja samaan aikaan liiketoiminnan sykli on kaiken aikaa nopeutunut. Esimerkiksi kuluttajakaupassa on alettu elää päivän tai jopa tunnin hermolla, mikä edellyttää varastoinnilta ja logistiikalta ennennäkemätöntä sopeutumiskykyä.
– Asiakkaiden tarpeet muuttuvat, ja muutokset tulevat huomattavasti nopeammalla syklillä, kuin mihin olemme tottuneet, joten ketteryys on tulevaisuuden varastointi- ja logistiikkayrityksen keskeinen ominaisuus. Ketteryydessä piileekin mielestäni yksi kotimaisten toimijoiden kilpailukyvyn salaisuus. Me kykenemme toimimaan niin sanotusti lyhyemmillä langoilla eli olemaan joustavampia ja sopeutumaan paremmin muuttuviin tilanteisiin, Joni Sundelin toteaa.
Moderni toimintatapa perustuu verkostoitumiseen
Ketteryyteen liittyy läheisesti myös kyky muodostaa toimivia ja mukautuvia verkostoja. Juuri kukaan ei voi – eikä kenenkään kannata – olla kaikkien alojen asiantuntija, joten kilpailukyky perustuu yhä enemmän kumppanoitumiseen, etenkin kun tulevaisuuden toimitusketjut eivät enää ole yksiulotteisia ketjuja vaan monisyisiä verkostoja.
– Emme voi olettaa, että kaikki osaaminen asuu vain meissä. Jotta pystymme vastaamaan asiakkaiden ja heidän asiakkaidensa odotuksiin, meidän on pystyttävä kokoamaan eri toimijoista ja kumppaneista verkosto, jonka avulla voimme joustavasti toteuttaa mitä moninaisimpia palvelukokonaisuuksia. Esimerkiksi niin sanotun viimeisen kilometrin problematiikan suhteen olemme pyrkineet rakentamaan kumppanuuksia, jotta olisimme vielä kyvykkäämpiä tuottamaan riittävän tehokasta palvelua, Joni Sundelin kertoo.
Kaiken takana ovat innovaatiot ja digitalisaatio
Logistiikka on monilta osin tehokkuus- ja hintakilpailua. Jotta voi olla voittajien joukossa, on investoitava digitalisaatioon, dataan ja automaatioon.
– Digitalisaatiokyvykkyys on yksi asia, joka on oikeasti tiedostettava. Vaikkei kotimainen yritys ehkä kykene yhtä mittaviin investointeihin kuin globaali suuryritys, se ei ole digitalisaation este. Tässäkään kohdin kaikkea ei tarvitse tehdä itse, vaan oleellisempaa on pystyä tekemään oikeita järjestelmä- ja teknologiavalintoja. Ja sen lisäksi kaikki erilaiset tietojärjestelmät – sekä asiakkaiden että meidän että kumppaneiden – on kyettävä liittämään saman toimitusketjun elimellisiksi osiksi, jotta kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.
– Haluaisin kuitenkin korostaa, että teknologiat ja järjestelmät ovat vain työkaluja. Jotta ne kehittyvät ja jotta niistä saadaan paras mahdollinen hyöty, on innovoitava ahkerasti. On kehitettävä järjestelmien lisäksi uusia palveluita ja uusia liiketoimintoja, jotta saadaan aikaan itseään ruokkiva digitalisaatiokehä, Joni Sundelin jatkaa.
Asiakaslähtöisyydestä asiakaskokemuksen tuottamiseen
Viimeisimpänä vaan ei missään nimessä vähäisimpänä kilpailukyvyn edellytyksenä Joni Sundelin mainitsee syvällisen asiakasymmärryksen, jota hän itse asiassa pitää tärkeämpänä kuin mitään muuta.
– Jollemme ymmärrä asiakkaita ja heidän tarpeitaan, emme pysty tuottamaan arvoa asiakkaille. Digitalisaatio ja muut ovat vain välineitä, joilla tuotamme asiakkaille sellaisia palveluita, joita asiakkaamme aidosti tarvitsevat. Tai oikeastaan meidän pitää pystyä jopa tuottamaan sellaisia palveluita, joita he eivät vielä ole havainneet tarvitsevansa.
Asiakkaiden ja heidän tarpeidensa ymmärtäminen on kotimaisille logistiikkayrityksille luontevaa, onhan paikallisilla toimijoilla parempi kyky ymmärtää paikallisia asiakkaita ja paikallisia tarpeita ja toimia niiden mukaan. Joni Sundelin kuitenkin muistuttaa, että sitäkin olennaisempaa on ajatella asioita oikeasta – eli asiakkaan – näkökulmasta.
– Asiakaslähtöisyydestähän puhutaan paljon, mutta minä haluan kääntää asian toisinpäin ja puhua asiakaskokemuksesta. Ei saisi miettiä asioita vain sisäisesti tai me-lähtöisesti, vaan kaikkien prosessien, johtamiskäytäntöjen ja kehitysprojektien pitäisi olla he-lähtöisiä eli olla asiakastarpeen ohjaamia, Joni Sundelin summaa.
