Digitalisaatio vie logistiikkaa nyt ja tulevaisuudessa voimakkaasti kohti sujuvampaa toimintaa. Mutta mitä kaikkea on tulossa? Innovaatioita voivat olla esimerkiksi pimeät varastot tai logistiikan 3D-printtaus. Myös ihmisten työ muuttuu. Kun fyysisen työn merkitys tulee pienenemään, korostuu entistä enemmän prosessien ohjaaminen ja järjestelmien ymmärtäminen. Logistiikka kehittyy voimakkaasti älyn avulla.
HUB logisticsin toimitusjohtaja Joni Sundelin ja kehitysjohtaja Anssi Tura ennustavat, että logistiikan digitalisoituminen tulee vaikuttamaan voimakkaasti palveluiden kehittämiseen. Jo nyt älykkään logistiikan järjestelmät ja digitaaliset työkalut tukevat ja ohjaavat ihmisten työtä tarkemmaksi ja tehokkaammaksi. Mukana on robotteja, ihmisiä auttavia kobotteja tai tekoälyä käyttäviä lukijoita, jotka sujuvoittavat toimintaa ja tekevät siitä läpinäkyvää.
Älykäs logistiikka on jatkuvaa kehittämistä, joka vie koko alaa eteenpäin. Esimerkiksi HUB logisticsilla on viikko- ja kuukausitasolla jatkuvasti menossa erilaisia kehitysprojekteja, jotka nostavat palvelua uudelle tasolle. Lisäksi on päivittäistä tekemistä sekä sisäisissä projekteissa että asiakkaille tehtävissä kehityshankkeissa.
Anssi Turan mukaan älykkääseen logistiikkaan kuuluu, että teknologiaratkaisujen ja digitaalisuuden kehittämisen kanssa tehdään paljon töitä.
– Investoimme esimerkiksi hiljattain autonomisesti ajavaan AGV-trukkiin, joka tuo moniasiakasvarastoomme uudenlaista tehokkuutta. Tutkimme myös jatkuvasti uusia työvälineitä ja laitteita keräilyyn ja tapaamme viikoittain niiden toimittajia.
Kehitystyötä asiakasprojektien kautta
Myös asiakkaiden rooli kehityksessä on iso. Tahtoa ja panostuksia digitaalisuuden käyttöön ja hyötyihin tarvitaan.
– Tahtotila vaihtelee paljonkin. Tarjoamme asiakkaillemme tehokkuutta ja sitä, että älykkään logistiikan ansiosta pystytään tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan ja ohjatusti. Siksi haluamme nimenomaan sellaisia asiakkaita, jotka uskovat digitalisaation palvelevan heidän omaa logistiikkaansa. Ei ole itsetarkoitus, että kaikki asiat ratkaistaan digitalisaatiolla, mutta on tärkeää ymmärtää ja osata sen mahdollisuudet, Anssi Tura sanoo.
”Tarjoamme asiakkaillemme tehokkuutta ja sitä, että älykkään logistiikan ansiosta pystytään tekemään oikeita asioita oikeaan aikaan ja ohjatusti.”
Anssi Tura, kehitysjohtaja
Joni Sundelinin mukaan rahalliset panostukset älykkääseen logistiikkaan ovat usein suuria, varsinkin isommissa automaatiohankkeissa, joissa puhutaan useista miljoonista.
– Automaatio tuo aina myös vaatimuksia ja panostuksia taustajärjestelmiin, jolloin integraatioista seuraa käytännössä useiden kymmenien tuhansien tai sadan tuhannen luokkaa olevia investointeja, Sundelin laskee.
Anssi Turan mielestä osaaminen on panostuksessa tärkeä teema.
– Nykymaailmassa pitää osata johtaa ihmisiä ja toisaalta osata ohjata miljoonien eurojen automaatiota. Siinä on työsarkaa ihan kenelle tahansa. Saati sitten osaaminen, jota tarvitaan kehityspuolella. Siihenkin tarvitaan valtavat määrät panostusta.
Ihmisen rooli muuttuu mutta ei katoa
HUBilla on käytössä oma innovaatioikkuna, johon kootaan tulevaisuuden teemoja neljällä akselilla: vaikutukseltaan logistiikalle tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin sekä lähivuosina toteutettaviin ja kauempana odottaviin.
– Villimmässä päässä on esimerkiksi pimeä varasto eli paikka, jossa ei tarvita edes valoja, ja tavarat liikkuvat sisään ja ulos, kun tarvitaan. Olemme myös aiemmin tutkineet, miten 3D-printtaus voisi muuttaa logistiikkaa. Se kuitenkin taitaa vielä odottaa itseään, Anssi Tura pohtii.
Hän sanoo, että ihmisen rooli logistiikassa muuttuu mutta ei katoa.
– Prosessin ohjaaminen ja järjestelmien ymmärtäminen korostuu entisestään ja toisaalta fyysisen työn merkitys tulee pienenemään. Olenkin pitänyt aina tärkeänä, että kaikkien työntekijöiden kannattaa opetella, miten järjestelmät toimivat ja miten työn voisi tehdä paremmin. Silloin töitä varmasti piisaa.
Joni Sundelin toteaa, että vaikka fyysinen työ vähenee, mikään keinoäly ei tule työtä ratkaisemaan. Tarvitaan ihmistä, jotta asioita voidaan yhdistää toisiinsa.
– Lisää haasteita tulee järjestelmien ja työn johtamisen ymmärtämisestä ja asiakkaan kokemuksesta. Osaamistarve muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi konkreettisesti ihan lattiatasolla. Ja ei kobottikaan osaa vielä sanoa ihmiselle, että sinua ei tarvita, sillä hoidan asian paremmin. Veikkaan, että aika pitkä aika menee ennen kuin kaikki on AI-ohjattua.
”Vaikka fyysinen työ vähenee, mikään keinoäly ei tule työtä ratkaisemaan. Tarvitaan ihmistä, jotta asioita voidaan yhdistää toisiinsa.”
Joni Sundelin, toimitusjohtaja
Suuret markkinat kehittävät edellä
Kokonsa vuoksi Suomi ei ole ollut logistiikan digitalisaation kärkimaita, sillä kehittäminen vaatii valtavia resursseja.
– Maailmalla mennään edellä, koska siellä, missä volyymit ja liiketoimintakokonaisuudet ovat suuria, pystytään nopeammin etenemään. Meillä on kuitenkin omanlainen markkina-asemamme ja erityiset haasteemme, jotka meidän pitää kyetä ratkaisemaan. Ehkä niiden avulla pystytään löytämään jotain, mitä voidaan viedä maailmalle, Joni Sundelin arvioi.
Anssi Tura ennustaa, että läpimurtoja saattaisi tulla suomalaisen ohjelmistokehityksen puolelta, sillä siinä maassa on oltu vahvoilla.
Suomessa HUB logisticsin osaaminen ja asema logistiikan digitalisaatiossa on Joni Sundelinin mukaan vankka. Aktiivinen kehittäminen on yksi yrityksen arvoista, ja missiona on muuttaa logistiikkaa uusilla palveluinnovaatioilla. Se vaatii jatkuvaa aktiivista kehittämistyötä sekä uusien toimintamallien, parempien ratkaisujen ja tehokkaampien prosessien etsimistä.
– Meidän toimintamallimme on joustava, ketterä sekä hyvin asiakaslähtöinen ja osaamme ratkaista ongelmia. Esimerkiksi sisälogistiikassa olemme Suomessa konepajateollisuudessa johtava toimija, Joni Sundelin sanoo.
>> Lue myös Älykäs logistiikka on kaikkien etu
>> Tutustu palveluihimme
