Tiedätkö, mitä tapahtuu varastossasi päivän aikana? Kuinka kauan työntekijöiltäsi menee tietyn tehtävän suorittamiseen, ja millaisia resursseja nämä tehtävät todella vaativat? Tähän kaikkeen vastaa työntutkimus, joka on olennainen osa logistiikka-alan yritysten toimintaa.
Työntutkimus logistiikassa tarjoaa yksityiskohtaista analyysiä tehokkuuden takaamiseksi. Se on työtehtävien yksityiskohtaista ja systemaattista analysointia ja arviointia. Päätavoitteena on tyypillisesti työvaiheiden kuvaus ja työtehtävien ajankäytön mittaus. Tutkimuksella saadaan kartoitettua myös sitä, millaisia tietoja, taitoja ja välineitä työntekijä tarvitsee työn suorittamiseen sekä millaisissa tiloissa ja olosuhteissa työtä suoritetaan.
Työntutkimusmenetelmiä on useita erilaisia. Tutkittava tehtävä määrittää pitkälti sen, mikä tutkimusmenetelmä on järkevää valita. Erilaisia menetelmiä ovat esimerkiksi havainnointitutkimus, liikeaikatutkimus, kellonaikatutkimus, erilaiset aikalaskelmat ja standardiaikajärjestelmät.
Tutkimuksen rajaus ja tarkkuus eli se, mitä tutkitaan, kuinka laajaa tai monimutkaista kokonaisuutta käsitellään ja kuinka yksityiskohtaista tietoa tavoitellaan, määrittävät siihen varattavan ajan. Yksittäisiin kapeisiin teemoihin kohdistetut työntutkimukset voidaan tyypillisesti suorittaa jo muutamissa tunneissa. Toisaalta, mikäli tavoitteena on saavuttaa esimerkiksi koko varaston toiminnasta luotettava yksityiskohtainen ja mitattava kuva, on tutkimukseen syytä varata useampia viikkoja ja tyypillisesti myös useampi tutkimuspäivä paikan päällä.
Työntutkimuksen suunnittelu ja viestintä henkilökunnalle varmistavat tutkimuksen laadukkuuden
Työntutkimuksen alkuun oleellista on saada yleiskuva tutkittavasta kokonaisuudesta. Tyypillisesti varaston tutkimuksissa käydään työnjohdon kanssa prosessikävelyllä, ja sen kautta kartoitetaan yhdessä millaisiin osa-alueisiin työ olisi hyvä jakaa.
Toinen tärkeä vaihe työntutkimuksen aloituksessa on se, että tiedotetaan etukäteen erityisesti paikan päällä tehtävästä tutkimuksesta ja sen tavoitteista työntekijöitä. Tärkeää ja tutkimuspäiviä sujuvoittavaa on, että kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä ja mitä heiltä odotetaan.
Mikäli työntutkimuksen tavoitteena on työtehtävien ajankäytön mittaaminen ja prosessien kuvaaminen tarkalla tasolla, käytetään tutkimusmenetelmänä tyypillisesti liikeaika-analyysia. Analyysin kokoamiseksi kuvataan videolle oleellisimmat työtehtävät prosessien eri vaiheissa. Näiden videoiden avulla muodostetaan yksityiskohtaisia MOST liikerata-analyyseja. Lisäksi haastatellaan työntekijöitä, jotta saadaan laajempi käsitys tutkittavasta tehtävästä ja esimerkiksi mahdollisista poikkeavuuksista tai erilaisista työtä katkaisevista häiriöistä. Tarpeen mukaan voidaan lisäksi järjestää systemaattinen havainnointitutkimus, jonka aikana kartoitetaan valitun ajanjakson aikana työntekoon liittyvää muuta ajankäyttöä, kuten varaston ylläpitojärjestämistä tai epäselvyyksien selvitystä.
Kerättyä tietoa analysoidaan, ja sen pohjalta tehdään kehitysehdotuksia. Tähän on syytä varata reilummin aikaan, jotta analyysista tulee kattava. Samoin kuin ennakkotiedon jakaminen, myös analyysi ja kehitystoimenpiteet on hyvä käydä henkilökunnan kanssa läpi.
Työntutkimus logistiikassa tuo useita hyötyjä
Työntutkimuksen avulla saadaan paljon arvokasta tietoa prosessien kokonaisrakenteesta, käytössä olevista työmenetelmistä ja työvälineistä sekä työskentelyolosuhteista. Työntutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi layout-muutoksiin, prosessien sujuvoittamiseen tai paremman työergonomian suunnitteluun. Eli mahdollista on saavuttaa tehostusta ja parantaa niin työhyvinvointia kuin taloudellista kannattavuutta.
MOST-työntutkimusmenetelmän avulla kun on analysoitu prosessit kokonaisuudessaan, sinne on mahdollista jo ennakolta simuloida erilaisia kehityssteppejä. Näin voidaan selvittää, millaista vaikutusta kehityksellä on kokonaisprosessiin ja arvioida kehitystoimenpiteen kannattavuutta.
Kehitystoimet voivat olla yksinkertaisiakin asioita, esimerkiksi työvälineiden säilytyspaikat varmistetaan sinne, missä niitä käytetään, ergonomiselle korkeudelle helposti käyttöönotettavaksi ja palautettavaksi. Yllättävän paljon on vaikutusta pitkällä aikavälillä työn sujuvuuteen silläkin, että paikat on visuaalisesti merkittyjä, eikä tarvitse etsiskellä ja arpoa, että mihin tämäkin nyt kuului. Myös muita kehitysmahdollisuuksia, kuten turhien askelten vähentämisiä pienillä layout-muutoksilla tai manuaalisesta näppäilemisestä viivakoodeihin siirtymistä voidaan analyysin avulla laskeskella tehokkuusvaikuttavuuden osalta. Erityisesti työvaiheet, jotka vaativat siirtymisiä, kumartumista, havainnoimista, näppäilyä, kirjoittamista tai laskutoimitusten tekemistä ovat kriittisen tarkastelun alla sen puolesta olisiko työvaiheita mahdollista suoraviivaistaa. Lisäksi kehitysmahdollisuuksia arvioidessa on oleellista myös tarkastella mahdollisuuksia laadunparantamiseen, kuten esimerkiksi inhimillisten näppäily- tai laskuvirheiden vähenemiseen.
Työntutkimus on asiakaslähtöistä toimintaa
HUBilla työntutkimus ei ole vain työntekijöiden hyödyksi, vaan myös asiakkaiden. Työntutkimuksen avulla prosessit tehdään läpinäkyviksi ja niiden vaatima aika mitataan. Sen myötä saamme selville, kuinka paljon resursseja prosessin eri vaiheet vaativat. Prosessien läpinäkyvyys varmistaa resurssien optimaalisen käytön ja laadukkaan palvelun.
Työntutkimus on siis hyödyllinen työkalu, joka ei ainoastaan avaa nykyisiä prosesseja, vaan antaa myös mahdollisuuden kehittää niitä entistäkin paremmiksi. Tehokkuus, työhyvinvointi ja laatu kulkevat käsi kädessä, ja me HUBilla sitoudumme tuomaan nämä edut niin omille työntekijöillemme kuin asiakkaillemmekin. Työntutkimus ei ole vain analyysiä; se on askel kohti parempaa logistiikkaa.
Elisa Ojala
Kehitysinsinööri, joka on toimissaan pitkäjänteinen ja systemaattinen, ja kehittää dataan pohjaten.
Tutustu palveluihimme ja ota yhteyttä mikäli logistiikan kehittäminen kanssamme kiinnostaa.
HUB logistics – palvelumme
