Teollisuuden sisälogistiikan kehittäminen vaatii ammattitaitoa ja kokemusta. Kun yrityksen omat rahkeet eivät riitä toiminnan tehostamiseen, kentälle astuu kumppanin ykkösketju.
Kun toimin pari vuosikymmentä autoteollisuudessa, sain nähdä, miten sisälogistiikka on viimeisen päälle hiottua ja tehokasta. Koko logistiikkaketju tukee tuotantoa. Rekat laskettiin jo vuosia sitten siellä osaksi varastoa. Kun auto saapuu tehtaalle, siinä olevat tavarat menevät suoraan tuotantoon.
Logistiikka on autoteollisuudessa täsmällistä. Purkuajat tiedetään vartin tarkkuudella ja niistä ei tingitä. Tällainen on edelleen harvinaista muilla teollisuudenaloilla. Täsmällistä logistiikkatietoa tarjoavia palveluita ja sovelluksia on kyllä tarjolla, mutta niitä ei osata tai haluta ottaa käyttöön.
Tuottavuus nousuun datalla
Autoteollisuuden sisälogistiikan toimintamalleja omaksutaan hiljalleen käyttöön muutamissa suurissa teollisuusyrityksissä. Paljon on tehtävää ja voitettavaa.
Tässä onkin porkkana: sisälogistiikkaa kehittämällä saadaan selkeitä liiketoimintahyötyjä, jotka näkyvät viivan alla. Kun tavara kulkee vastaanotosta suoraan tuotantoon ja varastoarvoissa lähennellään nollaa, liiketoimintajohto kiittää.
Kun katson viimeistä kymmentä vuotta positiivisilla silmälaseilla, on tietotekniikan hyödyntäminen alkanut hiljalleen tehostaa teollisuuden sisälogistiikkaa. Tietojärjestelmien antamaa dataa osataan hyödyntää logistiikan ohjaamiseen ja optimointiin. Kun läpimenoaikoja, käsittelyaikoja ja muita suureita mittaroidaan parhaimmillaan reaaliaikaisesti, voidaan puuttua pullonkauloihin.
Prosessit kuntoon, eikä tulipalojen sammuttelua
Palataan autoteollisuuteen, missä toiminnan pitää edetä satojen autojen valmistusvauhdilla päivissä ja tarkasti kellotetun tuotantoprosessin mukaan. Kyseessä on pitkälti liukuhihnatyö, jossa ei ole sijaa häiriöille.
Jotta tuotanto olisi sujuvaa, pitää logistiikkaketjua valvoa jatkuvasti, eikä vasta sitten, kun rekka tulee tai ei tule pihaan. Toisin on monen tuntemani valmistavan teollisuuden yrityksen sisälogistiikassa, missä kuluu luvattoman paljon aikaa, rahaa ja osaamista tulipalojen sammutteluun.
Olen pohtinut, miksi toimintatapoja ei haluta kehittää. Miksi muutos koetaan vaikeaksi tai pelottavaksi? Yksi syy on pitkäjänteisyyden puute. Kehitysprojektit kestävät usein vuosia ja eivätkä tulokset näy parissa kuukaudessa. Toinen syy on syvällä: sisälogistiikan roolia tuloksenteossa ja kilpailukyvyn parantamisessa ei ymmärretä.
Kumppani ottaa ohjaat
Jos sisälogistiikan kehittäminen koetaan yrityksen sisällä liian vaikeaksi, on vaihtoehtona sisälogistiikan ulkoistus palvelukumppanille. Kumppanin kanssa sovitaan tavoitteet, joihin sisälogistiikan kehittämisellä pyritään.
Kun tavoitteet on yhteistyössä määritelty ja mittarit sovittu, kumppani ottaa sisälogistiikan resurssit ja prosessit haltuun. Sitten tehdään työntutkimus: missä ollaan, missä ovat pullonkaulat ja miten pullonkaulat poistetaan, jotta päästään haluttuun tavoitteeseen.
Kehittäminen koostuu konkreettisista toimista. Kaikkiin sisälogistiikan osa-alueisiin pureudutaan syvällisesti. Esimerkiksi kuinka paljon otetaan askeleita, paljonko aikaa kuluu ongelmien selvittämiseen, missä on poikkeamia ja miten eri toiminnot on resursoitu. Kun kokonaiskuva on hahmotettu, lähdetään kehitysprojektia viemään eteenpäin askel kerrallaan.
Asiansa osaava logistiikkakumppani tarjoaa yksityiskohtiin pureutuvan kehitysprojektin rinnalla muun muassa toimitusketjun reaaliaikaista toimittajaseurantaa. Sillä tehostetaan logistiikan lisäksi koko tuotantoprosessia.
Tiivis yhteistyö
Resurssipula on liki jokaisen kehitysprojektin ongelma. Harvassa organisaatiossa on ylimäärisiä henkilöitä, joille voidaan vastuuttaa yhteistyö sisälogistiikkakumppanin kanssa. Kehitystyötä tehdään samalla kun sammutetaan tulipaloja.
Sinnikkyys palkitaan. Pitkäjänteisellä työllä saavutetaan tuloksia: euromääräisiä säästöjä, tuottavuuden nousua tai palvelun parempaa laatua. Parhaimmillaan jopa kaikkia kolmea.
Kun tuloksia saadaan, päivitetään työntutkimus: miten kehitystyö on vaikuttanut käytännössä työhön, miten investointi on vaikuttanut työn laatuun ja mikä vaikutus sisälogistiikan muutoksella on ollut yrityksen tulokseen.
Ykkösketju hoitaa homman
Ydinosaaminen on tärkeä syy, miksi yrityksen kannattaa harkita sisälogistiikkansa siirtämistä kumppanille. Teollisuusyritysten ydinosaaminen on heidän omassa toiminnassaan. Tällöin myös investoinnit kohdistuvat pääosin tuotannon kehittämiseen, ei sisälogistiikkaan. Logistiikka on valitettavan usein vilttiketjun roolissa.
Sisälogistiikan kumppanilla on kertynyt kokemusta vuosien varrella eri alojen asiakasprojekteista. Kokemukset kymmenistä työntutkimuksista ja erp-projekteista antavat meille vahvan pohjan löytää keskeiset kehityskohteet kunkin asiakkaan prosesseihin. Logistiikan osaajat ovat ykköskentässä.
Blogin kirjoitti Janne Marttila. Liiketoimintajohtaja, joka tuo yli 20 vuoden kokemuksella käytännönläheisiä ja tehokkaita ratkaisuja teollisuuden sisälogistiikkaan.
Lue myös:
Sisälogistiikan kehittäminen tuo tehokkuutta tuotantoon
Miksi teollisuuslogistiikkaan on syytä panostaa?
