Sisälogistiikan kehittäminen tuo tehokkuutta tuotantoon

Sisälogistiikan kehittäminen tuo tehokkuutta tuotantoon

Monessa yrityksessä sisälogistiikka on toissijainen asia, kun pääpaino on vaikkapa valmistaa tehtaassa tuotteita tai hoitaa sairaalassa ihmisiä. Ja niin pitää ollakin. Mutta kun sisälogistiikka on kunnossa ja sen kehittämiseen panostetaan, se tuo erittäin hyvät mahdollisuudet keskeisten toimintojen kehittämiseen, työn selkeyteen ja tuotannon tehokkuuteen, HUB logisticsin liiketoimintajohtajat Janne Marttila ja Mikko Heinilä kertovat.

Sisälogistiikka alkaa siitä, kun esimerkiksi tehtaalle tulee materiaalia ja sitä aletaan purkaa tehtaan varastoihin konteista, rekoista tai junavaunuista. Ja se päättyy siihen, että tuotannosta tuleva valmis tuote lähetetään loppuasiakkaalle. Ulkoinen logistiikka hoitaa tavaran siitä eteenpäin. Sisälogistiikka siis pitäytyy ”aitojen sisäpuolella” eikä käytä maanteitä hyväkseen. Se on myös tavallaan lähilogistiikkaa.

– Tehtaan sisällä materiaali puretaan kuljetusyksiköstä ja kuitataan vastaanotetuksi, siirretään varastoon oikeaan paikkaan, kunnes tuotannosta tulee sille tarve. Silloin materiaali toimitetaan tuotantolinjalle tehtaan sisällä. Kun tuote tulee valmiiksi tuotantolinjan päässä, se pakataan sopivaan pakkaukseen ja lastataan kuljetukseen, Janne Marttila listaa.

– Tehtaan sisällä kuljetetaan myös puolivalmiita tuotteita eri pisteiden välillä esimerkiksi maalaamosta kokoonpanoon. Myös saldojen paikkansapitävyydestä huolehtiminen ja inventointi kuuluvat sisälogistiikkaan.

Mikko Heinilä kiteyttää, että sisälogistiikka on materiaalin ja informaation hallintaa.

– Mutta oikeastaan se tukee aina jotakin arvovirtaa ja mahdollistaa sen toiminnan. Se tarvitsee siis kaverikseen jonkun prosessin, palvelun tai tapahtuman, jota se tukee omalla toiminnallaan.

Mikko Heinilän mukaan sisälogistiikkaa on kaikkialla missä täytyy siirtää tavaraa paikasta toiseen.

– Sitä on hampurilaisravintolassa, kun paistajalle pitää saada pihvi jääkaapista. Sitä on lentokentällä, kun pitää saada karkkipussi myymälän hyllylle. Sitä on sairaalassa, kun pitää saada hoitajalle varusteita ja tarvikkeita. Sitä on teollisuudessa, kun asentaja tarvitsee erilaisia komponentteja. Aina, kun tavaraa liikutellaan, sisälogistiikkaa on olemassa. Aina sitä ei vain osata ajatella sillä nimellä.

Sisälogistiikalla kasvatat tuotannon tehokkuutta

Janne Marttila sanoo, että sisälogistiikka ei sinällään tuo lisäarvoa itse lopputuotteeseen, sillä se ei muutu paremmaksi, vaikka osia ja tavaraa liikutellaan tehtaan sisällä kuinka paljon. Mutta mitä vähemmän lopputuotetta liikutellaan, sitä pienemmät riskit esimerkiksi vaurioitumiseen on.

– Sisälogistiikassa pyritäänkin optimoimaan kuljetusmatkoja. Eikä koskaan kuljeteta trukkia tai vaunuja tyhjänä, vaan aina on jotain kyydissä myös paluumatkalla. Sillä luodaan toimintaa jatkuvasti tehokkaammaksi.

Muutama vuosikymmen sitten tehtailla otettiin tavara vastaan, varastoitiin tuotantolinjan viereen ja pääsääntöisesti tuotannon henkilöt hakivat tarvitsemansa osat varastosta. Myöhemmin on ryhdytty varastoja keskittämään ja todettu, että tuotannon henkilökunnan kannattaa olla tuotantopisteellä ja keskittyä osaamaansa työhön. Toiset ihmiset ajavat trukkia ja hoitavat omaa työtään tiimissään mahdollisimman tehokkaasti. Tuotannon tehokkuus kasvaa.

Janne Marttila kertoo esimerkin perinteisestä tuotantomallista:

– Esimerkiksi tehtaassa, jossa on 35 trukkia ja jokaisessa vuorossa 35 henkilöä töissä, on jokaisella työntekijällä oma trukki. Tässä tilanteessa kannattaisi luopua joka kolmannesta trukista, ja tehtaaseen saataisiin lisää tilaa. Sisälogistiikka kannattaa siis eriyttää omaksi toiminnokseen. Silloin siitä saadaan enemmän tehoja irti sekä myös turvallisuutta ja selkeyttä.

Mikko Heinilän mukaan sisälogistiikalla voi parhaimmillaan kehittää liiketoimintaa ja pääprosessia. Hankintaa ajateltaessa taas paranee saldotarkkuus. Sisälogistiikkaan kuuluvat parhaat sisälogistiikan välineet ja seuranta: jos tiedetään, kuinka paljon komponentteja on varastossa, hankintakin pysyy ajan tasalla. Se on oleellinen linkki ja tiedontuottaja koko arvovirrassa.

Sisälogistiikan kehittäminen tuo tehokkuutta tuotantoon
Sisälogistiikalla voi parhaimmillaan kehittää liiketoimintaa ja yrityksen pääprosessia.

Miten sisälogistiikka parhaimmillaan toimii?

Perusedellytys sujuvalle sisälogistiikalle ovat sovitut vasteajat ja toimitusaikataulut. Jos tuotantolinjalta pyydetään jotain, on luotu selkeät aikataulut sille, että tuote viimeistään tuodaan tuotannolle.

– Yksinkertaisuudessaan sisälogistiikka on helppoa, mutta siihen pitää kyllä paneutua ja ajatella sitä omana kokonaisuutenaan. Sisälogistiikka palvelee asiakasta, ja tässä asiakas on tuotanto, Janne Marttila sanoo.

Mikko Heinilä toteaa, että sisälogistiikka on parasta silloin, kun sen olemassaoloa ei edes huomaa.

– Parhaimmillaan se luo mahdollisuuden kehittää arvovirtaa, jota se palvelee. Silloin annetaan seuraavalle vaiheelle mahdollisuus kehittyä eteenpäin. Kun sisälogistiikka ulkoistetaan, meidän tehtävämme on suunnitella se niin hyvin, että käyttäjä ei sitä ehdi ajatella. Silloin sen avulla luodaan mahdollisuuksia koko toiminnan kehittämiseen.

Jatkuvaa parantamista ja suuria uudistuksia

– Sisälogistiikan kehittämisessä on kaksi linjaa: jatkuva parantaminen, jossa ideoita ja pieniä kymmenen minuutin juttuja tulee jatkuvasti lennossa, ja sitten strateginen kehittäminen, jossa katsotaan kauemmas ja tutkitaan pidemmän aikavälin tarpeita. Molempia latuja täytyy käyttää, Mikko Heinilä muistuttaa.

– Kehityskohteet määräytyvät tietysti takaisinmaksun mukaan mutta myös virtauksen mukaan. Lopulta eurot kuitenkin ratkaisevat. Yksittäiseen toimintoon tai tapahtumaan voi tulla lisäkustannuksia mutta kokonaisuus on taas edullisempi. Jos saamme nopeammin asiat toimimaan tai vaivattomammaksi asiakkaalle, sieltä onnistuminen määräytyy.

Mikko Heinilän mukaan pieniä muutoksia voivat olla esimerkiksi, että työkalut ovat oikeilla paikoillaan, lavat järkevissä paikoissa tai järjestelmään lisätään johonkin kohtaan pieni automaatio viivakoodin avulla. Tuotteiden ABC-analyysin avulla varmistetaan materiaalien järkevä sijoittelu. Ja kun puhutaan isosta uudistuksesta, voidaan rakentaa tehtaan kylkeen kokonainen uusi kiinteistö, josta materiaalia kuljetetaan asentajille vaunuissa. Sellainen on sitten pidempi projekti.

– Keskikokoisessa projektissa voidaan taas tehdä esimerkiksi ”layout-muutos”. Asiakas haluaa valmistaa entistä enemmän tuotteita nykyisissä tiloissa eli tarvitaan lisää tuotannolle. Silloin meidän pitää sopeutua pienempiin tiloihin sisälogistiikan osalta ja suunnitella tekemisen virtaviivaistamista. Se vaatii tiukkaa suunnittelua, mutta sellaisissa projekteissa on onnistuttu hyvin.

Heinilä kertoo, että todella usein tulee vastaan tarve, että tila on kortilla, koska tuotteissa on kasvavissa määrin enemmän ominaisuuksia ja siksi tarvitaan enemmän materiaalia ja komponentteja. Silloin tarvitaan enemmän sisälogistisia töitä.

– Tehokas varastointi, hyvin mietitty sisälogistiikka ja asiakkaan ympäristön ja toiminnan yhteensovittaminen sisälogistiikan kanssa auttavat selviämään tilantarpeissa. Myös se, että hankintaa tehdään lähempää, mahdollistaa pienemmät varastotilat.

Miksi sisälogistiikka kannattaa ulkoistaa?

Monessa yrityksessä sisälogistiikka on toissijainen asia, kun pääpaino on vaikkapa valmistaa tehtaassa tuotteita tai sairaalassa hoitaa ihmisiä. Ja niin pitää ollakin. Mikko Heinilä sanoo, että sisälogistiikan toimintoihin perehtynyt yritys on koko ajan hermolla ja seuraa, mitä mahdollisuuksia maailmalta tulee.

– Me olemme toimineet useita vuosia sisälogistiikan parissa ja olemme asiakkaiden kanssa nähneet ja oppineet, miten se toimii parhaiten. Logistiikan ulkoistamisessa ammattiosaaminen on luonnollisesti ykkösasia.

Mutta voiko ulkoistamisella luvata säästöä tai parempaa toimintaa? – Kyllä voi, Mikko Heinilä vakuuttaa. – Meillä hinnoittelu perustuu työntutkimuksiin. Kun pohja on kunnossa, osaamisen kautta tulee myös taloudellisia hyötyjä. Kun sisälogistiikka toimii hyvin – ja jatkossa erittäin hyvin – se tuo myös erittäin hyvät kehitysmahdollisuudet toimintoon, jota se palvelee.

– Me osaamme laskea nykyisen sisälogistiikan kuluja, mutta ennen kaikkea autamme osaamisellamme tunnistamaan, mistä asiakas voi säästää.

Sisälogistiikan kehittämisestä tulee kustannuksia mutta ennen kaikkea säästöjä

Janne Marttila muistuttaa, että jokaisella yrityksellä on jo jonkinlaista sisälogistiikkaa. Jos sisälogistiikka on osana tuotantoa, on vaikea laskea kokonaiskustannuksia ja tietää, mitä hyvää se tuottaa.

– Mutta kun sisälogistiikkaa ryhdytään kehittämään, laskemme yhdessä asiakkaan kanssa, mitä sisälogistiikka maksaa nyt ja mitä se maksaisi meille ulkoistettuna.

– Kun tuotannossa työskentelee Timo, joka hakee kolme kollia päivässä varastosta, ja Leena hakee samasta varastosta neljä kollia, kustannuksia sisälogistiikkaan on hankala jyvittää. Kustannusten laskeminen juuri näistä toistuvista kuljetuksista unohtuu usein.

Mikko Heinilän mukaan sisälogistiikan kehittämisen kustannuksissa on melko suuri haitari. Parhaimmillaan ei lisäkustannuksia juurikaan tule, jos olemassa olevia puitteita voidaan jatkuvan parantamisen keinoin kehittämään. Mutta aika nopeasti tulee vastaan kustannuksia järjestelmistä ja niiden integraatioista. Jos nollasta lähdetään, tulee varastohyllyjen ja trukkien hankkimista sekä tilojen hankkimista.

Janne Marttila sanoo, että HUB logistics on pystynyt selvästi näyttämään sisälogistiikan kehittämisen hyödyt on eri projekteissaan.

– Moni yritys panostaa vahvasti tuotannon kehittämiseen, mutta ei käytä voimia sisälogistiikan sujuvuuteen ja tehokkuuteen. Kun se on ulkoistettu kokeneelle osaajalle, jolla on resursseja, pystytään hyödyt tuomaan kokonaisuuden eduksi.

– Kun sisälogistiikkaa laitetaan kuntoon, meiltä osallistuu työhön kehitysinsinööri vaikkapa kaksi kuukautta. Yrityksen ei tarvitse palkata kokopäivätöihin omaa kehittäjää, joka usein olisi lisäksi tuotantoinsinööri aivan uudessa maailmassa.

Taloudellista hyötyä tuo luonnollisesti tehokkuuden paraneminen. – Juuri yhdessä suuressa kohteessa, jossa on muutama sata henkeä töissä, päästiin 7,7 prosentin vuotuiseen hyötyyn tehokkuudessa. Myös laatu parani jokaisessa yksikössä samaan aikaan, Janne Marttila kertoo.

Lue lisää yhteistyöstä HUB logisticsin kanssa sisälogistiikan ulkoistukseen liittyen palvelut-sivuillamme.

Näihin ongelmiin sisälogistiikan kehittäminen ja ulkoistus vastaavat

  • Lopputuotteiden valmistumisessa on haasteita.
  • Toimitustäsmällisyys kärsii.
  • Varastosaldot eivät täsmää.
  • Asentajilla on hukka-aikaa, etsiskelyä ja odottamista.
  • Läpinäkyvyys tai sen puute/läpinäkymättömyys.
  • Ammattitaitoinen henkilö käyttää työaikaansa tavaran etsimiseen ja kuskaamiseen tehottomasti. tuottavan työn sijaan Sisälogistiikan todellisia kuluja ei ole kartoitettu.
  • Työ on sekavaa ja ongelmat kertautuvat helposti.
  • Henkilökunnan työkuormat ovat epätasaisia.
  • Ei keskitytä siihen, mihin pitäisi.

Sisälogistiikan ulkoistus tuo selkeyttä sähellyksen sijaan.
Ota meihin yhteyttä, niin kerromme, miten asiat voidaan ratkaista.

 

Jaa tämä juttu.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Vieritä ylös

Haluatko kuulla lisää sisälogistiikan ulkoistamisen hyödyistä?

Ota yhteyttä, niin kerron lisää.

Aapo Nurmi

Aapo Nurmi,
myyntijohtaja
+358 50 556 7858
aapo.nurmi@hub.fi

Keijo Toots

Keijo Toots,
myyntipäällikkö
+358 50 376 6611
keijo.toots@hub.fi